Aamu alkoi 6.30 kun Paavo heräsi ja sillä oli heti sellainen ilme päällä että nyt en kyllä enää laita silmiä kiinni vaikka kuinka tarjoat sitä tissiä suuhun. Rauhoittumisen sijaan se alkaa raivokkaasti ryömiä kohti ikkunan kampea, ja seuravaksi suuntana yöpöytä jonka se muistaa olevan isän nukkuvan hahmon takana. Siinä vaiheessa lapsi kainaloon vaipan vaihto ja siirtyminen olohuoneen puolelle tämän itseaktivoidun ikiliikkujan kanssa. Lattialla ryömiessä ja lelulaattikkoa tutkiessa menee 30min ihan helposti. Siinä vaiheessa Kirsikin jo herää ja tulee olohuoneen puolelle. Pannukakkuja saa sitten koko perhe aamupalaksi, ja maistuu hyvin kaikille. Paavokin mutustelee innoissaan melkein kokonaisen pänkeiksin menemään ongelmitta.
Aamupäivällä Kirsi halusi katsoa Kaunottaren ja Kulkurin, askarreltiin ja harjoiteltiin kuvien leikkaamista saksilla. Piirrettiin kunnes kynillä alettiin myös värittämään käsiä, johon koko homma sitten loppui. Paavo oli aika väsynyt ja halusi olla sylissä suurimman aikaa.
Päiväunille meno oli Kirsin kanssa yhtä taistelua... ei millään meinannut rauhoittua nukkumaan, mutta sitten kun isä tuli kotiin töistä niin se kyllä sai neidin taintumaan. Taidan olla liian pehmo äiti. Välillä sitten kyllä tottelee mua paremmin kuin isäänsä, vähän toisenlaisissa tilanteissa. Mistäpä sitä ymmärtäisi 2v. ihmisenalun järjen juoksua?!
